Satama-alue ja turvallisuus

Sijainti

Koivusaaren Pursiseuran satama sijaitsee Helsingin Lauttasaaren vieressä, Koivusaaren itärannalla. Satamassa on laituripaikkoja 134 purjeveneelle.

Autolla alueelle pääsee Lauttasaarentien ja Isokaaren risteysalueelta kääntyvää Sotkatietä ja sen jatkeena olevaa Vaskisalmenkujaa pitkin. Sotkatien alussa on kyltti ´Koivusaari E´.

Veneellä satamaan pääsee Käärmeluotojen itäpuolitse kulkevaa väylää edelleen Tiirasaaren ja Riihilahden välitse Vaskilahteen.

Satama-alueen käyttöperiaatteet

Jokaisella veneellä, joka sijoitetaan seuran laituriin, tulee olla voimassaoleva venepaikkasopimus. Venepaikkaa ei myönnetä jäsenelle, jolla on maksamattomia maksuja seuralle.

Veneellä pitää olla vastuuvakuutus, joka korvaa kolmannelle osapuolelle aiheutuneet vahingot. Venepaikan haltija on velvollinen varmistamaan vakuutusyhtiöstään, että vene- tai muu vakuutus sisältää kolmannen osapuolen vastuuvakuutuksen törmäys-, palo- yms. vahinkojen varalta.

Seuran venepaikka on vene- ja henkilökohtainen. Sen luovuttaminen toiselle, edes lyhytaikaista käyttöä varten, on kielletty ilman seuran suostumusta.

Jollalaituri on tarkoitettu ainoastaan kevytveneiden käyttöön. Köliveneillä ei kiinnitytä jollalaituriin.

Seuran alueelle ei pysäköidä kuorma-autoja, asuntovaunuja tms. ajoneuvoja, jotka eivät liity veneilyyn. Seuran alueella ei myöskään säilytetä peräkärryjä eikä tyhjiä venetrailereita.

Seuran alueella olevat vesipisteet on tarkoitettu ainoastaan juomaveden ottoon ja seuran laitureissa tai telakka-alueella olevien veneiden pesuun. Seuran alueella ei pestä autoja eikä muitakaan ajoneuvoja.

Telakka-alueen vieressä olevalla nurmikolla ei säilytetä pysyvästi mitään. Nurmikko on puisto-aluetta eikä kuulu KoPun vuokra-alueeseen.

Jos veneesi on KoPun telakalla, mutta sinulla ei ole laituripaikkaa KoPussa, voit käytettävissä olevan tilan puitteissa pitää venettäsi maksutta seuran laiturissa kaksi viikkoa ennen nostoa ja kaksi viikkoa laskun jälkeen.

KoPun venerekisterissä oleva vene, jolla ei ole laituripaikkaa, voi käyttää purjehduskauden aikana vapaana olevia laituripaikkoja enintään kaksi viikkoa kerrallaan, kunhan asiasta on sovittu satamakapteenin kanssa.

Säilytystilat

Kaikkeen seuran alueelta tavattavaan nimettömään omaisuuteen, olkoonpa se vene, masto, perämoottori, venepukki tai mikä tahansa, suhtaudutaan kuten seuralle lahjoitettuun omaisuuteen, jonka suhteen seura menettelee parhaaksi katsomallaan tavalla.

Seuramajan ullakko

Majan ullakolla säilytetään ensisijaisesti veneiden talvipeitteitä sekä seuran omaisuutta. Talvipeitteet taitetaan siististi ja niputetaan köydellä sekä merkitään omistajan nimellä ennen ullakolle varastointia.  Kevytrakenteisia veneen peittämiseen tarvittavia putkitelinetä voi myös säilyttää ullakolla hyvin niputettuna ja nimellä varustettuna. Kaikki muu omaisuus siirretään pois ullakolta.

Seuramajan autotalli

Majan autotallissa säilytetään ainoastaan seuran omaisuutta. Muu omaisuus siirretään pois autotallista.

Veneiden talvipeittotelineet

Veneiden talvipeittotelineet ja pressupainotelineet  säilytetään aidatulla alueella majalle vievän tien reunassa.  Kaikki tarvikkeet tulee niputtaa ja merkitä omistajan nimellä.

Mastonosturin käyttöohje

Mastonosturi on KoPun ja Vaskilahden Venekerhon (VaVk)yhteisesti omistama, hallinnoima ja huoltama laite. Yhteisellä mastonosturilla on ajoittain ruuhkaa, varsinkin silloin, kun seurojen nostot tai laskut sattuvat samalle viikonlopulle. Ennen kuin ajat mastonosturille

  1. Valmistelut, että maston saa ylipäätään irti veneestä
    • mastosta kannen lukkoihin tulevat köydet irti veneestä, vyyhdelle ja kiinni mastoon
    • mastosta tulevat sähkö-, antenni- ja tuulimittarikaapelit irti
    • puomi irti
    • purjeet pois
  2. Maston valmistelu
    • ala- ja mahdolliset välivantit irti kannesta, vanttiruuvit talteen
    • ylävanttien vanttiruuvien varmistukset irti
    • samoin etu- ja takastaagin vanttiruuvien varmistukset irti
    • joissakin veneissä saalingit ovat niin V-kulmassa taaksepäin, että voit ottaa takastaagin irti kannesta
  3. Työkalut ja tarvikkeet
    • työkalut valmiiksi
    • jakoavaimia, kiintoavaimia, ruuvimeisseleitä, pihtejä, jne
    • pieniä rasioita, johon voit laittaa irrotettavat sakkelit, sokkatapit, jne
    • muovikassi tai muu laukku tai kassi, jonka otat mukaan kiivetessäsi mastokraanaan
    • mastokärryt valmiiksi
    • tarkista myös mastosi paikka vajassa
  4. Miehitys
    • maston koosta ja painosta riippuen 2-3 henkeä
  5. Mastonosturilla
    • pukit valmiiksi sopiville paikoille nosturin alle
    • vene hyvin kiinni
    • alhaalla valmiina säätämään veneen sijaintia
    • maston topista windexit, valot ja tuulianturit pois
    • nostolenkin kiinnitys ja kiristys
    • ylävantit, etu- ja takastaagit pois, sido ne maston ympärille
    • masto pois pukkien päälle
    • siirrä veneesi pois
    • masto kärryihin ja pois
  6. VAROTTAVAA
    • veneen kannelle ei kannata hypätä tai astua noin vaan, sillä maston toppi voi osua nosturiin
    • työkaluja voi pudota työskenneltäessä nosturissa
    • onpa joku joskus pudonnut veneen ja rantamuurin väliin
  7. MUISTETTAVAA
    • mastonkuljetuskärry (metallin värinen) palautetaan aina käytön jälkeen mastovajaan
  8. LOPUKSI
    • Hyvä suunnittelu on paras vauhdittaja. Hosuminen ja turha kiire tuottaa vahinkoja. Yhteispelillä tämäkin sujuu.

Mastovajan käyttöohje

Mastovaja on ensisijaisesti tarkoitettu mastojen talviaikaiseen säilyttämiseen. Näitä ohjeita noudattamalla saadaan melkein kaikkien veneiden mastot vajaan,  vältetään sekä oman että muiden mastojen mahdolliset vauriot sekä ylläpidetään hyvää järjestystä.  Tämä on TURVALLISUUSASIA.

Mastollesi on nimetty hylly, jolle se voidaan sijoittaa. Pidä huoli, että mastosi tulee omalle paikalleen. Tarkemmat ohjeet mastosi sijainnille löydät mastovajan oven sisäpuolelta tai tämän sivun alusta.

Kiinnitä maston kumpaankin päähän riippumaan lappu jossa on omistajan nimi. Maston omistajan nimi pitää pystyä lukemaan mastovajan lattialta.  Älä nouse mastohyllylle, vaan käytä tarvittaessa tikkaita tai pukkeja.

Ennen maston sijoittamista mastohyllylle, poista kaikki ulokkeet ja irtonaiset osat, kuten saalingit, vantit, antennit, spinaakkeripuomit yms. jotta jokaiselle hyllylle mahtuu suunnitellut mastot.

Laita masto hyllylle siten, että se vie leveyssuunnassa mahdollisimman vähän tilaa. Puomit yms. voi sijoittaa mastohyllyjen pystytolppien ja seinän välin jääviin tiloihin tai käytävien yläpuolelle poikkipuiden päälle ,max 2 puomia/ poikkipuu ! Aseta puomit mastovajassa niin etteivät ne voi pudota alas kenenkään päälle.  Älä nouse mastohyllylle, vaan käytä tarvittaessa tikkaita tai pukkeja. Turvallisuussyistä puomien jättäminen veneen kannelle on erittäin järkevää!

Jos mastossasi on kiinteät saalingit, ilmoita siitä satamakapteenille venepaikkahakemuksessa! Kaikkien telakoivien veneiden mastot mahtuvat mastovajaan, mutta vain, jos ne sijoitetaan omille paikoilleen!

Mastotöitä varten vajaan on varattu pukkeja. Työn ajaksi masto nostetaan käytävälle pukkien päälle, jotta työssä syntyvä metallipuru, maston liikkuminen, työkalujen putoaminen tai muu sellainen ei vaurioita ympärillä ja alapuolella olevia mastoja. Suositeltavaa on tehdä mastotyöt ulkona, mutta kuvatulla tavalla toimien se sujuu hyvin vajan sisälläkin.

Keväällä kiinnitä saalingit, vantit yms. vasta siirrettyäsi maston ulos vajasta.  Älä jätä mastoa paikkaan, jossa se haittaa muiden mastonsiirtelyä.

Purjehduskaudella mastovajassa voidaan säilyttää purjehdukseen välittömästi liittyviä tavaroita (varapurjeita, perämoottoria ym.) omalla vastuulla ja nimellä varustettuna.  Mastovajan tulee olla tyhjä VIIKKOA ENNEN syksyn ensimmäistä nostoa. Ensimmäisen noston mastoja aletaan tuomaan vajaan hyvissä ajoin ennen nostoa. Syksyn pukkitalkoissa vaja tyhjennetään seuran toimesta.

Laitureiden ja meren puoleisessa välikössä säilytetään vain nuoriso- ja kilpailutoimen tarvikkeita.

Mastovajan yhteydessä on jäsenten käytettävissä myös työkaluvaja työkaluineen (taidetakomo).  Täällä ei saa tehdä tulitöitä.

Sähkö- ja paloturvallisuus

Sähköturvallisuus

Seuran laitureilla, telakka-alueen vieressä nurmikolla, mastovajan seinässä ja etelälaiturin edustalla olevan sähkötolpan sähkökaapissa olevat sähköpisteet ovat aina pidettävä lukittuina. Laki vaatii tämän alle 180 cm korkeudella olevista sähköpisteistä (laiturit, telakka-alue, sähkötolppa). Lisäksi havaintojen mukaan telakka-alueen ja mastovajan sähköpisteistä sähkö helposti ”vuotaa” muuhun kuin seuran jäsenten käyttöön mikäli sähköpisteet eivät ole lukossa.

Sähköjohtoja ei saa laiturissa eikä telakalla pitää jatkuvasti sähköverkkoon kytkettyinä. Jos sähköjohto vioittuu tai veneessä pidetään valvomattomana lämmitintä tai akkulaturia päällä, palovaara on ilmeinen.

Talviaikana ei sähköjohtoja saa vetää ajoteiden poikki. Johtojen vioittumisriski on suuri, kun alueella tehdään lumitöitä aurauskalustolla.

Paloturvallisuus

Alkusammutukseen tarkoitettu 6 kg:n käsisammutimia löytyy majalta, vartiokopista (2kpl) ja työkaluvajasta (2kpl). Jos huomaat, että sammutin puuttuu tai se on viallinen, niin ilmoita siitä satamakapteenille tai muulle johtokunnan jäsenelle.

Veneissä tulee käyttää vain veneilykäyttöön tarkoittettuja lämmittimiä.  Niitä ei saa koskaan käyttää laiturissa eikä talakalla ilman valvontaa.

Ympäristö ja jätehuolto

Ongelmajätteeksi luokiteltavan aineen päästäminen maaperään on ehdottomasti kielletty.  Tämä tarkoittaa:

  • Veneen pohjaa puhdistaessa vanhasta maalista tulee huolehtia, esim. imurin avulla, ettei maalijätettä pääse maaperään  ja maaperä veneen alla on suojattava pressuilla.
  • Telakalla moottoria käytettäessä glykoli- tms. seoksella, on pakoputkesta tuleva neste otettava talteen.
  • Kaikki jätteeksi luokiteltavan aineen päästäminen veteen tai maahan on kielletty. Käytä vain ympäristöystävällisiä peruaineita, mikäli puhdas vesi ei riitä. KoPun laituripaikalle sijoitettavassa veneessä saa käyttää vain Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) hyväksymiä pohjamaaleja.
  • Seuralle on hankittu kaksi venetukea. Ne on tarkoitettu veneen hetkelliseen tukemiseen pohjaa maalattaessa, jolloin myös venepukin kohdat voidaan maalata hyvissä ajoin. Pohjaa ei pidä maalata veteen laskun yhteydessä (kts. maalin valmistajan ohjeet ajasta). Maalaus noston yhteydessä kuluttaa nosturiaikaa ja siten aiheuttaa ylimääräisiä kuluja, sekä hidastaa kokonaisurakkaa. Lisäksi suuri osa maalista huuhtoutuu pois lisäten turhaa ympäristökuormitusta satamassa. Samaten tukia voi käyttää telakoinnin yhteydessä pohjan pesuun ja apuna veneen asettamisessa omalle pukilleen..

Jätteidenkäsittelyohje

Mastovajan luoteispuolelle on sijoitettu ongelmajätepiste, jossa on astiat

  • jäteöljylle, moottori-, vaihteistoöljy jne. (harmaa kannellinen metallikaappi)
  • jäähdytysnestelle, glykoli (harmaa kannellinen metallikaappi)
  • öljynsekaiselle pilssivedelle (harmaa kannellinen metallikaappi)
  • likaiselle polttoaineelle (harmaa kannellinen metallikaappi)
  • öljynsuodattimille (muovinen 240 l jäteastia), öljyiset rätit, tyhjät öljyastiat ym. sekajätteisiin
  • maalijätteelle (muovinen 240 l jäteastia), tyhjät purkit ja pensselit sekajätteisiin
  • akkujen ja paristojen keräysastia (harmaa kannellinen muovilaatikko)

Sekajätteille on erillinen 4m3 säiliö.

Ongelmajäteastioihin laitetaan vain ongelmajätteitä. Näihin astioihin laitetty jäte on seuralle noin kymmenen kertaa kalliimpaa kuin sekajäte. Huolehdi jakeiden puhtaudesta ja suosi sekajäteastiaa.

Ongelmajätepiste on yhteinen Vaskilahden Venekerhon kanssa. Kun huomaat astioiden täyttyvän, ilmoita siitä satamakapteenile tyhjennyksen tilaamiseksi.

Huomaa, että vanhoja öljyjä, akkuja, jne. vastaanottavat myös myyntipisteet veloituksetta, kun taas KoPu maksamme kaikesta jätteen käsittelystä.

WC Kemiallinen WC sijaitsee septityhjennyspisteen vieressä. Se on tarkoitettu vain KoPulaisille ja ovi aukeaa KoPun jäsenavaimella. Säiliöön kuuluu vain ulosteet ja wc-paperi! – Älä siis heitä sinne mitään ylimääräistä, ettei imutyhjennysputket mene tukkoon! – WCn siisteys on meidän kaikkien vastuulla!

Liputus satamassa

Toimintakalenteriin merkitty lipunnosto keväällä aloittaa KoPun purjehduskauden.

Purjehduskauden aikana liputetaan joka päivä. KoPun viiri lasketaan ja lippu nostetaan aamulla klo 7.00. Lippu lasketaan ja viiri nostetaan sen tilalle auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21.00. Juhannusyönä liputetaan läpi yön.

Purjehduskauden aikana vartija nostaa ja laskee lipun. Lipputanko ei saa olla tyhjänä purjehduskauden aikana.

Toimintakalenteriin merkitty lipun lasku syksyllä päättää KoPun purjehduskauden.

HUOM. Lipputangon tuulikuormarajoituksen takia lipun tilalle vaihdetaan viiri jos tuuli nousee vartiovuoron aikana yli 12 m/s tai jos päivällä, vartiovuoron päätyttyä on odotettavissa yli 12 m/s tuuli.